On perusteltua väittää, että kaikista yhtiöstä kehittyy tulevaisuudessa teknologiayhtiöitä, kun teknologian rooli niiden liiketoiminnassa kasvaa entisestään. Teknologian hyödyntämisellä ja digitalisaatiolla tavoitellaan tehokkuuden, skaalautuvuuden ja tuottavuuden parantamista, nykyisten tuotteiden ja palveluiden digitalisoimista sekä uusia innovaatiota, joiden avulla pärjätään markkinoilla kilpailun kehittyessä ja koventuessa.
Erityismaininnan informaatioteknologian saralla ansaitsee juuri nyt tekoäly ja erityisesti generatiivinen AI, johon nojaavien järjestelmien ja työkalujen kehityksessä on tapahtunut viime vuosina valtavia harppauksia. Tekoälyä soveltavia järjestelmiä on nykyään mahdollista ottaa oikeastaan minkä tahansa yrityksen käyttöön helposti ja hakea sitä kautta helppoja voittoja esimerkiksi tuottavuuden lisäämisessä.
Teknologiavelka on kallista
Teknologiaan tehtävien investointien vaikuttavuuden arviointi on harvoin suoraviivaista ja siihen tarvitaan oikeaa osaamista. Suuryritykset pystyvätkin resursseillaan ja kyvykkyyksillään ottamaan helposti etumatkaa pienempiin yrityksiin nähden. Pienet ja keskisuuret yrityksetkään eivät kuitenkaan voi jättää investointeja tekemättä, jos ne haluavat pysyä kilpailukykyisinä tulevaisuudessa. Jokaisen yrityksen koosta riippumatta on syytä tarkastella teknologiaa strategisesti osana liiketoimintaa, jotta varmistetaan organisaation kehittyminen ja oikea-aikaiset investoinnit.
Jos yhtiö ei huolehdi oman teknologiaosaamisensa kehittämisestä eikä teknologiaympäristönsä systemaattisesta arvioinnista ja jatkokehityksestä, yhtiöön alkaa syntymään teknologiavelkaa. Se käyttäytyy kuin mikä tahansa velka: jos sille ei tee mitään, sen korkokin kasvaa korkoa ja velan pääoma paisuu entisestään. Mitä pidempään ei tehdä mitään, sitä vaikeampaa velka on maksaa pois. Käytännössä siis yhtiön järjestelmäkokonaisuuden ja toimintamallien kehittäminen on yhä vaikeampaa ja hitaampaa ja takamatka edelläkävijöihin kasvaa entisestään.
Teknologiavelka on ilmiönä monisyinen, mutta perinteisiä merkkejä siitä ovat mm. manuaaliset ja tehottomat prosessit sekä vanhentuneet tai suppeat perusjärjestelmät, jotka eivät tarjoa integraatiomahdollisuuksia ja joita ajetaan perinteisessä konesalissa pilviympäristön sijaan ilman hyvää syytä. Tällaisessa tilanteessa liiketoiminnan digitalisointi, kuten vaikkapa uusien järjestelmien käyttöönotto tai rakentaminen esimerkiksi asiakasrajapintaan, on kuin rakentaisi taloa hiekalle eikä kalliolle.
Perinteisillä toimialoilla velkaa näkee enemmän
Teknologia- ja erityisesti ohjelmistoyhtiöissä digiasiat ovat DNA:ssa ja organisaatioiden kyvykkyyksien osalta teknologiaosaaminen voi olla jopa ylipainossa. Ne voivatkin olla jopa ”ylikunnossa” eli rakentaa tarpeettomankin hienostuneita ratkaisuja ja teknologinen velka on lähinnä oman ohjelmistotuotteen kehitysvelkaa.
Perinteisemmillä toimialoilla tilanne vaikuttaa kuitenkin olevan huolestuttavampi. Teknologia-asiat voivat jäädä sivurooliin ja niihin keskittyvä työ koostuu lähinnä IT-ympäristöjen ja perusjärjestelmien hankinnasta ja ylläpidosta. Tähän yhdistyvät usein myös aikaisemmin mainitut vähäiset resurssit ja rajallinen osaaminen. Tämä kielii siitä, että kehitystarpeita teknologian osalta ei joko tunnisteta tai priorisoida korkealle, jolloin niihin ei panosteta riittävästi.
Järjestelmiä hankitaan usein pistemäisesti miettimättä kokonaisuutta ‑ teknologiaostaminen vaatii osaamista. Lopputuloksena syntyy helposti sillisalaatti, jossa järjestelmät ovat siiloutuneita eli eivät keskustele kunnolla keskenään, eikä teknologiaympäristö mahdollista liiketoiminnan laajempaa digitalisaatiota ja uuden rakentamista järjestelmien päälle tai välille. Osa järjestelmistä saattaa olla jo niin ikääntyneitä, että ne ovat oikeastaan liiketoiminnan esteenä sen sijaan, että ne tukisivat kasvua ja skaalautuvuutta.
Syö norsu pala kerrallaan
Ei kuitenkaan kannata vaipua epätoivoon, vaikka tilanne muistuttaisikin yllä kuvattua. Monimutkaista tai jopa kompleksia, suurta muutosta ei tehdä kertarysäyksellä, vaan askel kerrallaan. Ensin täytyy ymmärtää kokonaistilanne ja yhdistää liiketoiminnan vaatimukset ja tarpeet IT:n kehityskohteisiin. Tämän jälkeen voidaan muodostaa ketterän kehityksen ja reagointikyvyn mahdollistava suunnitelma, jonka avulla eri kehityshankkeita priorisoidaan ja pilkotaan liiketoimintaa ja tulevaisuuden kehitystarpeita mukaillen. Näin vältetään kalliit kertainvestoinnit, jotka voivat pahimmillaan kestää pitkään ja viedä täysin väärään suuntaan.
Ensimmäinen askel on kuitenkin varmistaa hyvät lähtökohdat eli huolehtia, että yrityksellä on käytössään oikea osaaminen. On tärkeää valita hyvät kumppanit, mutta kaikkea ei voi ulkoistaa. Omasta talosta on syytä löytyä vähintäänkin niitä ihmisiä, jotka pystyvät johtamaan kokonaisuuden kehitystä. Me Juuri Partnersilla tuemme salkkuyhtiöitämme tämän lisäksi oman tiimimme osaamisella, jolloin yrittäjät ja yritysten johto eivät joudu pohtimaan näitä asioita yksin.
– Eetu Blomqvist
Juuri Partnersin ”Kasvun Juurella” -blogisarja on sarja kirjoituksia yrittäjille ja yrittäjänhenkisille lukijoille, tarjoillen näkemyksiä ja oivalluksia kasvuyritysten matkasta kasvukumppanin näkökulmasta. Sarja koostuu asiantuntijoidemme näkemyksistä yrittäjän ja pääomasijoittajan yhteisestä matkasta kohti menestystä, kattaen eri vaiheet aina kumppanin valinnasta exitiin. Kirjoituksissamme korostuu etenkin yhteisen arvon luominen, vastuullinen kasvu, sekä päätöksenteon avaintekijät.
Blogisarja tarjoaa eläviä esimerkkejä ja käytännön oppeja, jotka valaisevat Juuri Partnersin ainutlaatuista lähestymistapaa sijoittamisessa ja yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tavoitteenamme on tarjota lukijalle ei vain tietoa, vaan myös inspiraatiota ja työkaluja, jotka tukevat heidän kasvutarinaansa yhdessä pääomasijoittajan kanssa, tai ilman.